maanantai 9. maaliskuuta 2015

9.3.

Joo, olen mäkin hengissä. Susi katselee rescue-koiria ja allekirjoittanut yrittää jatkaa lukuhaastetta huonoin tuloksin, kun pitäisi kuulemma tännekin päivittää.

Joten mitäs mä kertoisin?

Tunnisteista löytyi kivasti opiskelu, aloitetaan siitä. Koulu nimittäin junnaa paikallaan. En jaksa käydä enkä edes yrittää. Saisin saksan alkeiskurssista vitosen, mutten saa aikaiseksi tehdä videota suullisesta esitelmästä. Miksi en?

Siihen löytyy vastaus seuraavasta tunnisteesta: masennus. Sain ensimmäisen varovaisen (mahdollinen lievä) diagnoosin 2007. Silloin sitä ei ottanut tosissaan kukaan, en edes minä itse. Nyt, melkein kahdeksan vuotta myöhemmin, tein saman testin uudestaan terveydenhoitajalla ja vedin pisteet kotiin. Siinä testissä se ei muuten ole hyvä asia. Oon mä tässä välillä ehtinyt syödä paketillisen masennuslääkkeitäkin, mutta reseptin uusiminen oli liian vaikeaa silloin syyskuussa ja homma jäi roikkumaan. Nyt odottelen yhteydenottoa psykologilta ja katsotaan minne tästä jatketaan. Suunta ei nimittäin voi olla kuin ylöspäin.

Lisäsin tuonne uuden tunnisteen. Varovaisesti itsestään ilmoitteleva kevät on saanut aikaan sen, että kävin hommaamassa Sportian alesta uudet juoksutossut ja aloin tonkia netistä itselleni sopivaa treeniohjelmaa. Sain itse nimittäin tarpeekseni sohvaperunoinnista ja haluan ihan oikeasta päästä parempaan kuntoon.Tällä hetkellä suunitelmissa on lenkkeily ja jooga, mutta vähän meinaisi kuntosalikin houkuttaa. Hetkellisessä mielenhäiriössä latasin tabletille ruokapäiväkirjasovelluksen ja vaikka olen aina ollut skeptinen niiden toimivuuden suhteen, mikään ei tunnu rajoittavan hupisyömistä niin kuin se, että tilastot menee pilalle. Onneksi ehdin hävittää sen korvapuustijäätelön pakkasesta ennen lopullista sekoamista. 

Niin ja kesäkurpitsa on muuten ihan syötävää, vaikka olen pienen ikäni muuta väittänytkin. Munakoisokin on hyvää. Paprika on tosi hyvää, mutta vittumaista pilkkoa. Bataatti on vielä parempaa, mutta myös vielä vittumaisempaa. Kurkku ei maistu miltään, mutta ei sen pilkkominenkaan vaadi juuri mitään. Voidaanko tästä päätellä että vihanneksen maistuvuus riippuu ihan siitä, miten helvetillistä se on valmistaa? Mene ja tiedä, mutta peruna-allergikkona rakastan uusia perunoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti